Hoi! Ruotsin valtakuntaan on syntynyt prinssi! Poikaprinssi, kuten radiossa uutisoitiin. En ole varma ottiko juontaja siinä kantaa sukupuolien moninaisuuteen ja siihen mahdollisuuteen, että prinssi saattaisi varttuessaan tuntea itsensä tytöksi. Tarjoaisihan kuninkaallinen elämä tyttöprinssinä  poikaprinssiä huomattavasti monipuolisemmat mahdollisuudet vaikkapa pukeutumisen suhteen. Ne kaikki huippusuunnittelijoiden mekot! Ah! (ps. tykkään kuninkaallisista. Haluan ehdottomasti ehtiä Stokkalle ostamaan kuningataräidin 90-v. keksirasian. Säästäkää siellä minulle yksi.)

Tästä uutisesta mieleni palaa jo monta päivää vanhaan uutiseen, eli Jenny Beavanin Oscar-gaala pukeutumiseen. Eli siihen, että tuo monesti työstään palkittu vanhempi rouva kehtasi olla pukeutumatta. Prinsessamekon sijaan lampsi paikalle housuissa! (Olikon kyseessä sama Marks & Spenceriltä ostettu asu, jota Jenny käytti jo saadessaan Baftan parhaan puvustuksen pystin?)

Hollywoodin näyttelijättäret ovat harmitelleet miehiä huonompia  työsuhde-ehtoja. Viime vuonna valitettiin sitä, että gaalassa tärkeimmäksi on noussut pukeutuminen, kuka kenenkin koltussa esiintyy ja onko valinta onnistunut vai ei (ikävää, että Suomen itsenäisyysjuhlien huonot puolet ovat levinneet rapakon taakse). Jenny näyttää, että puheiden sijaan voi toimia. Kummallista on, että tämä ei aiheuttanut samanlaista ”taputamme seisaaltaan kyynel silmäkulmassa kimmeltäen” ilmiötä, kuin vaikkapa Leonardo Dicaprion puhe. Yleisössä olevia naisia nauratti, miehet näyttivät pöyristyneiltä, miten tuo nainen kehtaa!

Beavan  vaikuttaa ihmiseltä, joka antaa piut paut muiden mielipiteille (ollapa sellainen), joten en tiedä miten paljon hän etukäteen ajatteli ”protestia” vallitsevaa naismallia vastaan. Omien sanojensa mukaan hän haluaa vain pukeutua mukavasti.

Ihanasti pukeutumisesta hän tietää varmasti kaiken tarpeellisen, katsokaa vaikka Jennyn ensimmäinen Oscarin voittanut elokuva ”A Room with a View”.